Blogini luvut ovat niin mukavan pyöreitä:
* yli 50 lukijaa (jee-jee-jee)
* yli 10 000 käyntiä sivuilla (jee-jee)
* yli 100 postausta (jee)
Arvonnassa säännöt ovat vähän erilaiset kuin normaalisti eli:
Vanhat (eli 29.9.2012) mennessä olleet lukijat saavat kaksi (2) arpaa. (Suosin tässäkin vanhaa!!)
Klikkautumalla (uudeksi) lukijaksi saat yhden (1) arvan.
Laitahan vielä kommenttiin monellako arvalla olet mukana. Toki molemmissa tapauksissa pitää kommentoida tätä postausta.
Näiden kaikkien kesken arvon kaksi PIP-mukia.
Toiset kaksi PIP-mukia voi voittaa itselleen kirjoittamalla tähän postaukseen lyhykäisen jutun (tosi tai keksitty), missä esiintyy sanapari "Rouva Kivitikka". Paras tarina voittakoon. Raatina toimii Mies, teinarit + minä.
Linkittää saa toki omaan blogiin, jos haluaa ;-D
Arvonta-aika on sunnuntaihin 14.10. klo 12 asti.
Onnea matkaan ja hyviä tarinoita odotellessa....
Ihanan erillaiset arvontasäännöt! Vahana lukijana kahdella arvalla mukeja tavoittelen.
VastaaPoistaMukavaa sunnuntaita, meillä onneksi paistaakin jo aurinko :)
Ihanaan arvontaan vanhana lukijana mukaan,kiitos!
VastaaPoistaMukana ainakin yhdellä arvalla! :)
VastaaPoistaMukavaa ensiviikkoa!
Kahdella arvalla mukana:) "Vanha" lukija jo;))
VastaaPoistaKahdella mukana! Ja jos runosuoli osoittaa puhekamisen merkkejä, niin silloin tulen tänne runoilemaan rouva kivitikasta :D
VastaaPoistaOnnea pyöreistä päivistä O ♥ . Kahdella mukaan ja toista palkintoa tavoittelee seuraava puujalka"satu":
VastaaPoistaRouva Kivi ja Herra Tikka tapasivat luontopolulla, oikeastaan Tikka kompastui Kiveen ja löi varpaansa Kiven kylkeen. "Voi tuhannen tuskaa",Tikka huusi ja noitui äreänä: "makaa siinä keskellä tietä,kuin mikäkin Rouva huvilassaan". "Juu kultaseni,näin se sulho pyydystetään, kun ei voi kävellä tai lentää. Kivi ei liiku, niinkuis tiedät. Mutta ei hätää, solmitaan liitto,niin voin hyvittää tekoni ja puhaltaa varpaaseesi.Ja sitäpaitsi olen aina halunnut olla Rouva Kivitikka! " Sen pituinen se ja saa nauraa,joko jutulle tai mulle:)
Niin ihanat mukitettä pakko joukon jatkoksi ja kahdella arvalla mukaan!
VastaaPoistaKahdella arvalla vanha lukija ilmottautuu arvontaan
VastaaPoistaUu peipi peipi mitkä ihanuudet! Mä osallistun nyt kahdella,mutta tulen tuossa illan tummetessa,ehkä nautittuani siiderin tai kaksi,tarinoimaan jotta saisin mahdollisuuden tuohon toiseenkin arvontaan;)Mä lähden nyt linkittelemmän,see you,eiku siis hear you later<3
VastaaPoistaKahdella arvalla mukana ihanien mukien arvonnassa. Taustan vaahteranlehtikuva on kaunis!
VastaaPoistaIhana arvonta ja vanhana lukijanasi olen mukana kahdella arvalla :)
VastaaPoistaToisia mukeja tavoittelen seuraavin säkein....
On kateissa keksintö, kikka
ja niin myös tuunausintoki.
Siihen ei auta muu kuin Rouva Kivitikka
ja hänen ihana, inspiroiva blogi.
Voi jee minkä Eino Leinon maailma on minussa menettänytkään...:)
Ihanat nuo siniset mukit! Kahdella arvalla mukana. Ja sitten:
VastaaPoistaVaikka Eilan tarinaa parempaa ei voikaan olla,
eikä yhtään säteile polla...
täytyy kuitenkin yrittää
ja runosuonta virittää.
Rouva Kivitikan arpajaiset
valloittavat kaikki naiset,
siispä kilpaan mukaan.
Pois ei saa jäädä kukaan. :D
Mukana ollaan kahdella arvalla :)
VastaaPoistaOnnea pyöreille! Kahdella arvalla mukaan ja koitan keksiä vielä tarinankin 14.10. mennessä...
VastaaPoistaEn tainnut olla aikaisemmin lukijana, mutta nyt ainakin olen eli mukana arvonnassa yhdellä arvalla! :) Kauniita mukeja ;)
VastaaPoistavanha lukija kahella arvalla mukaan ! Kivat säännöt ;)ellan juttu huippuhyvä :)
VastaaPoistaNo niin,nyt on YKSI siideri nautittu ja runosuoni sykkiköön:)Muista sitten että tää pitää lausua räpnuotilla,kyllähän sä tiedät kun sullon sitä nuorisoo siellä:
VastaaPoistaKonstit on monet sano Rouva Kivitikka kerran
otsalampun valos näen kyllä sen verran
ettei mulla virkkuut tekemättä jää
vaikka mökillä oiskin säkkipimeää
Hallussaan on loistavasti taito tuunailun
kokkaamisen leipomisen,jopa shoppailun
sitä hän kyllä tekee vain ikävästä
tuhlailun taito näet uupuu rouvasta tästä
Lapsinaan hänellä on kolme teinaria
jotka eivät suinkaan ole uusavuttomia
ne osaa leipoo ja myöskin sisustaa
ja sekös äitiä joskus harmittaa;)
Herra Kivitikasta en mitään tiedä mää
siksipä hän nyt ilman kommenttia jää
rouvallaan kuitenkin on taito autoilun
aito maanteiden kuningatar kun on
sujuvasti kaistaa vaihtaa rouva tää
mutta älä hänen eteensä kupeksimaan jää
muuten palaa hermo Rouva Kivitikan
Blogsuttelijan mitä parhaimman<3
NYT mä meen ja juon sen toisen sidun,kivaa alkavaa viikkoa sulle<3
IHANA!!! Voitto sulle!!
PoistaRouva Kivitikian arvonnassa mukana, kahdella arvalla...:)
VastaaPoistaNyt ei ruonosuoni pullistele, niin ihan yhdella lähden tavoittelemaan kauniita kuppeja.
VastaaPoistaIhanat mukit! Uusi lukija ilmoittautuu yhdellä arvalla :)
VastaaPoistaRunosuoni ei minullakaan nyt kyllä syki...
Iloista syksyä!
Vanha lukijahan minä olen, jee!! On hienoa olla vanha!!
VastaaPoistaRouva Kivitikka,
jolla oli hikka
huusi kerran miehelleen:
"keksi pian kikka"
jolla poistuu tämä hikka!
Sanoi Herra Kivitikka:
"hei mun oma beibi, mun oma likka,
mull on kyllä loistokikka!"
(mut en kerro sitä tässä,
on pienii lapsii näkemässä...)
Hmm...tuliks tästä nyt sitten kolme arpaa?
Kaksi arpaa ja tarinalla olet tavoittelemassa toista mukiparia, tässä "tarina-osuudessa" voittajan päättää raati.
PoistaAijai, tarinankertojana olen tosi huono, mutta tavoitellaan kahdella arvalla edes ekaa paria :)
VastaaPoistaJos keksin jútunjuurta, tulen vielä takaisin!
Yhdellä arvalla mukana:-)
VastaaPoistaYhdellä arvalla mukana. Tipahdin tänne satunNainen blogista ja kivaahan täällä on lueskella runoja Rouva Kivitikasta :D. Toi Kirsin räppiruno on mun suosikki.
VastaaPoistaKahdella arvalla mukana! :) Mä jätän runoilut muille, ei oo mun taitolaji :D
VastaaPoistaKahdella mukana!
VastaaPoistaWanha lukija osallistuu kahdella arvalla söpismukien arvontaan! :)
VastaaPoistaKahdella arvalla mukana =)
VastaaPoistaJärkyttävää! Olen kuvitellut olevani kanta-astujalukija jo ammoisista ajoista, mutta oma naamavärkki ei ollutkaan listalla!?!
VastaaPoistaEi, vaikka pesäkolon rakentaja Mrs Lapis Picidae (Rouva Kivitikka, suom.huom.) on kuulunut lukulistalleni kuin ikuinen kivi, peruskallio.
Moinen epähuomio piti korjata pikimmiten! Mukana siis vain yhdellä arvalla.
Tämä todellakin oli järkyttävä havainto! Olen luullut, että olet ollut ensimmäisten kymmenen lukijani joukossa? Onkohan se voinut hävitä sieltä itsekseen? Tai joku bitti mennyt solmuun?
PoistaEi anneta pikku-bitti-pulmien olla ongelma, sinulla on aivan ehdottomasti kaksi arpaa. Ainakin. Niin ihanan kannustava olet ollut omassa blogissasi monta kertaa minulle ;-D
Kahdella arvalla mukana!!!
VastaaPoistaVoi kauhistus miten näin ihana arvonta on meinannut mennä ihan sivu'suitte...
"Ihanainen ja ystävällinen
on tuo blogi-nainen
Rouva Kivitikka.
Mukavat on jutut
ja aina uskollinen
kommentoija hän on.
Kiitän siis sua,
ihana Rouva Kivitikka ♥"
Mä olen niiiiiiiin vanha, ja kuitenkin niin nuori, että tässä dynastiassa edes muista oliko mun Ilonan kuvaama nassu täällä vaiko eikö, mä niin monta muutakin vahaa lukunurkkausta hukannut vanhan blogin myötä :(
VastaaPoistaSiispä mää nyt sitten pistän itteni teitin nurkaan istumaan ja teen oloni taas kotosaksi - ja linkitänkin heti kun jaksan nostaa persauksen täältä sohvan mutkasta ...
Ja jos mua alkaa runotuttaa, niin tulen takasin, kyllä lisäPipit sen verran houkuttaa :)
Kiva kun piipahdit blogissani, niin löysin minäkin tieni tänne ja ihanaan arvontaan.
VastaaPoistaLisäarpoja tavoittelen hyvinkin köyhällä yrityksellä:
Niin ihan likka, on tuo rouva Kivitikka :)
-Tuija-
Rouva Kivitikka istui kivellä ja katseli kun tikka puuta koputti :). Olis varmaan parempi jättää kirjoitusnikkareille toi tarinan kertominen.
VastaaPoistaUutena lukijana yhdellä mukana.
Eli ekaks koitan yhdellä ja sitten tietty kokeillaan 2 muuta..rouva kivitikka esiintyy blogini arvonnassa varteenotettavana kilpailijana :)
VastaaPoistaUutena lukijana mukaan yhdellä.
VastaaPoistaUusvanhana lukijana vaatimattomasti yhdellä arvalla osallistun. Hyvää sateista syksyä kaikille.
VastaaPoistaMukaan yhdellä!
VastaaPoistaMukana yhdellä arvalla, koska liityn nyt lukijaksi. Ihana blogi, joka täytyy koluta läpi. Onnittelut :)
VastaaPoistaRakastan tarinoita, joten yritän keksiä jotain.
Rouva Kivitikka luuli olevansa herttainen keski-ikäinen rouva. Harmiton perheenäiti, joka rakasti remppaa ja ruohonleikkuuta. Mutta oikeasti hän oli lähiseuden lasten puheissa pisteliäs täti-ihminen, jonka akkuporakone, ruohonleikkuri ja moottorisaha pitivät aivan liikaa meteliä. Rouva Kivitikan talo kierreettiin kaukaa. Sillä lapset eivät halunneet syytettä omenavarkaudesta tai laiskana notkumisesta. Yhtenä päivänä Rouva Kivitikka palasi ostosreissultaan lähikaupasta. Päivä oli kaunis ja Rouva lauleskeli mennessään. Hän ei huomannut syvää kuoppaa tiessä, vaan lensi komeassa kaaressa tangon yli. Hän sai pitkiä katseita ohi ajavista autoista, mutta apua hänelle ei tarjottu. Onneksi iloinen joukko lähiseuden kauhukakaroita pysähtyi auttamaan. Nyt seudulla asuu herttainen keski-ikäinen täti-ihminen ja iloinen lauma suloisia lapsukaisia.
Hei! Olen liittynyt lukijaksi vasta hiljattain, joten lienen noita yhden arvan lukijoita siis!
VastaaPoistaAjattelin kertoa iltasadun, kun kellokin on jo puoli kymmenen...
Eräänä päivänä Maija ja Mummu olivat kävelyllä Pikkumetsässä. Maija juoksenteli tapansa mukaan pieniä lenkkejä Mummun edellä ja ympärillä. Äkkiä Maija pysähtyi kuin seinään ja jäi katsomaan jotain. Mummu lähti katsomaan, mikä pikkuista tyttöä oli noin kiinnostanut. Maija, joka ei vielä osaa sanoa muuta kuin "äiti" ja "kissa", näytti sormellaan puun kyljessä, melko matalalla olevaa pientä, kauniisti koristeltua ovea. Mummu oli hämmästynyt! "Eihän täällä voi olla ovea, en ole koskaan huomannut..." Hän astui lähemmäs ovea, kumartui ja luki ovessa olevasta koristeellisesta nimikyltistä nimen: KIVITIKKA, siinä luki. Ennen kuin Mummu ehti huomatakaan, Maija oli jo painanut ovikellon nappia. Kuului pienenpientä kopinaa ja ovi avautui... Oven takana seisoi pienenpieni nainen, joka sanoi: "Kukas se täällä soittelee kelloa? Minä olen Rouva Kivitikka. Kutsuisin teidät sisään syömään vastaleivottuja pikkuleipiä ja juomaan mehua, mutta ette taida mahtua kotiini" Mummu totesi, ettei ainakaan hän mahdu, mutta Rouva Kivitikka keksi keinon. "Odottakaa hetki", hän pyysi. Hän kipaisi keittiöönsä ja toi Mummulle ja Maijalle pikkuriikkiset pikkuleivät, noin pennin rahan kokoiset, sekä sormustimenkokoiset mukilliset mansikkamehua. Hetken Mummu ja Rouva Kivitikka juttelivat mukavia, kunnes oli aika lähteä. Maijan pitää päästä päiväunille, joten oli aika jatkaa matkaa. Sovittiin, että vieraisilla käytäisiin puolin ja toisin. "Mistä teidät löytää?", kysyi Rouva Kivitikka. "Mummula(ssa) mutkan takana, siellä me olemme! Tulehan käymään meilläkin!"
"Rouva Kivitikka, hyppäs ilmaan kun tuli hikka.
VastaaPoistaNautti syksysäästä, otti hatunkin pois päästä.
Eteiseensä kun saapui, iloa ja onnea hän huokui.
Maailman hienoimman eteisen maton hän omistaa, ja ihania lampunjalkoja hän somistaa!
Rouva Kivitikka, hyppäs ilmaan kun niin leveästi onnesta hymyili."
Yhdellä arvalla uutena lukijana mukana ihaillen tuotoksiasi!