Sisustaja, näyttötutkinto 1/3, kalustemaalaus

Valmistuin Sisustajaksi marraskuussa 2015, lupailin näyttää lopputöitäni myös täällä blogin puolella.
Sain kaikki tutkinnot ja dokumentaation valmiiksi annetussa aikataulussa, olin luokkamme ainoa, joka suoritti kaikki tehtävät ajallaan. Toki haastavaahan se on, työn ohessa ja arjenkin pitää rullata edelleen.
Olin etukäteen kuitenkin varautunut paljon pahempaan rutistukseen, joten pikkaisen jäi sellainen fiilis, että "näinkö helppoa se oli?".

Näyttötutkinnoissa on monta eri osa-aluetta, missä pitää näyttää, mitä on oppinut ja/tai osaa jo entuudestaan.
Aloitetaan huonekalun maalaamisella.
Tämä pöytä päätyi nuoren naisen ateljeehen työpöydäksi.

 Lähtötilanne.

Maalasin pöydän Vintage-kalkkimaalilla, sekoittelin sävyjä itse ja 

pöydän kannen vahasin lopuksi kolmeen kertaan.

 Vaikka lähtötilanteessa pöydän levyt olivat aika eriväriset, 

niin lopputuloksena pöytäpinnan väri on tasainen.

Jalat maalasin mustalla.

 Ensimmäinen pintakerros tuli vaalean harmaalla.

 Halusin korostaa pöydässä olevia naarmuja ja koloja sekä reunoja....

 .....niihin tuli tummaa harmaata.

Maalin kuivuttua laitoin näihin tummiin kohtiin Vaseliinia.

Maalasin pintakerroksen tummemmalla harmaalla kuin pohja, mutta en kuitenkaan niin tummalla kuin reunat ja kolot.

 Pintamaalin kuivuttua pyyhin rätillä vaseniinin päällä olevan maalin pois, jolloin alta paljastui korostetusti kolhut ja naarmut.

Tässä alimmaisessa kuvassa pöytä on valmiina lopullisessa paikassaan.

Tässä kuvassa väritkin ovat lähimpänä todellisuutta.

Vaaleaa lattiaa vasten pöydän jalkojen muodot korostuvat kauniisti, vanhasta "kaatopaikalle menevästä" pöydästä tuli huoneen helmi ;-D

Olen tyytyväinen lopputulokseen, onneksi myös arvioijat tykkäsivät ja arvosana oli "kiitettävä".

Nuori taiteilijanalku sai huoneeseensa piirustuspöydän, onneksi myös hän piti kovasti piirustuspöydästään!

Kuusi

Joulu on jo tältä vuodelta takana ja Uusi Vuosi kolkuttelee ovella. En malta kuitenkaan olla laittamatta tänne kuvaa tämän vuoden joulukuusestamme.
Se oli -ja on edelleen- mielestäni täydellinen!
Monena vuonna kuusessamme on ollut jotain pientä "vikaa", liian vähän oksia, liian leveä. liian lyhyt, liian ohuet oksat, muotopuoli tai jotain muuta. Toki jokainen kuusi on ollut omalla tavallaan hyvä ja koristeilla paikataan paljon.
Mutta tänä vuonna, ah onni ja autuus, vaikka kuinka pinnalliseksi minut ehkä luokitellaankin, niin siitä huolimatta hehkuta kuusemme täydellisyyttä!

Aivan täydellisen mallinen, juuri sopivan mittainen, ei karista neulasia ja oksat ovat koristeille tarpeeksi tukevat, eikä liian leveä ;-D
Oksia oli niin paljon, että teinin kanssa niitä koristellessamme, olemassa olevat koristeet loppuivat kesken. Onneksi aattona oli jo alkaneet -50% alet, niitä hyödyntäen, täydensimme pallokokoelmaa.

Yleensä joulukoristeet ja varsinkin kuusi lähtee meiltä jo joulupäivänä, mutta tänä vuonna en ole ollenkaan kyllästynyt kuuseen enkä koristeisiin, vaikka koristeitakin olen kiitettävästi ripotellut pitkin taloa. Ehkä kuitenkin Uuden Vuoden jälkeen kuusi ja koristeet lähtevät odottelemaan seuraavaa joulua.

Myös Mies osallistui kuusen koristeluun, kun istui sopivasti kuusen vieressä nauttimassa jouluaterian jälkeistä juomaa.....

Kauniiden varjojen myötä toivotan kaikille antoisaa ja ihanaa, toimeliasta Uutta Vuotta 2016!!

Kynttelikön tuunaus

Joulun aikaan meillä palaa kynttilöitä -ja paljon!
Monesti olen eri blogeissa ihastellut tyylikkäitä kynttelikköjä.
Yksi tuunattava versio tuli vastaan Kontti-torilla, sarjassamme "ihan pakko ostaa". Kotiin tullessa tosin Mies ihmetteli, että minkä ihmeen olen ostanut, raaka tuomio oli "kauhea".
No, ei ole ensimmäinen kerta, kun ostoksiani ihmetellään, joten uskoin visiooni ja jatkoin sitkeästi eteenpäin.

Tästä siis lähdin liikkeelle.

Vaiheessa...

Tällä kertaa käytin ihan "oikeaa" kalkkimaalia, joka siis sekoitetaan veteen. Hyvä puoli on se, että maalia saa tehdyksi juuri sen verran kuin haluaa, maali tarttuu todella hyvin kiinni ja peittää jo kertamaalauksella hyvin.
Mutta....
..maali irtosi koskettaessa kuivuttuaankin..... What??? Onko jollekin muulle käynyt myös näin? Vintage kalkkimaalin kanssa tätä ongelmaa ei ole koskaan esiintynyt.
Googletin paniikissa kalkkimaalauksen ohjeita ja löysin kommentteja, että kalkkimaalauksen jälkeen pitää vahata.
No joo, vahasin. Maali vaan irtosi niiltä kohdin mitä vahasin. Siirryin tuputtelemaan vahaa maalatulle pinnalle, tämä versio sentään pysyi.
Onneksi kyseessä on kynttilänjalka, eikä mikään käyttöesine ;-D

Nyt meillä on hieno kynttilänjalka, joka näyttää hyvälle.

Mutta älä todellakaan erehdy koskemaan siihen ;-D

Sarjassamme: katso -älä koske-

Tunnelmallista Joulua!

Suklaalusikat, herkkukävyt ja joulukorttitalkoot

Jouluisia puuhia on ollut viime ajat meneillään, ihanaa!
Vaikka ulkona ei niin jouluinen fiilis olekaan, ei se menoa haittaa.

Jouluisiin perinteisiin kuuluu miehen puolen sukulaisten kanssa joulumiitinki vähän ennen aattoa, samalla vaihdamme lahjoja. Monena vuotena olen antanut jotain itsetehtyä, niin myös tänä vuonna. Saajia on monta ja ikähaitari on "vauvasta vaariin", joten sekin asettaa tietyt haasteet lahjoille.
Lahjaksi valikoitui suklaalusikka. Yksinkertainen ja helppo (jopa minulle). Sulatin Fazerin Sinistä suklaata mikrossa ja kaadoin sen jääpalamuottiin, sekaan kertakäyttölusikka ja strösseliä.
Teinit koemaistoivat kotona muutaman lusikan, eli kuumensivat maidon, liottivat lusikkaa maidossa ja -kas- herkullinen ja suklaalta maistuva kaakaojuoma oli valmis!
Näitä voi siis hyvillä mielin antaa lahjaksi ;-D

Pinterestin uumenista löysin toisen kivan vinkin maukkaaksi lahjaksi. Syötävät kävyt.

Nämä päätyivät pukinkonttiin ystäville ja heidän perheilleen. "Käpy" on jenkkiläisittäin koottu maapähkinävoin ja Nutellan ympärille.

 Ohessa tekoainekset.

 Jäähtymässä jääkaapissa.

 Vaiheessa...

 ...valmiina.

Minulle lopputuloksen ulkonäkö on ainakin yhtä tärkeä seikka kuin maku. 

Esteettisyys ennen kaikkea!!

*****

Ystävieni kanssa kokoonnuimme tekemään joulukortteja ja jouluisia juttuja muutenkin. Hyvä syy vaihtaa kuulumiset ja nauttia muutama neuvoa antava samalla.

Lopputuloksena kauniita kortteja ja kynttilätuunailuja, sekä paljon parempi maailma <3

Ihanaa Joulun aikaa kaikille!

Kalenteripuu

Minä Teinit halusivat ehdottomasti itselleen joulukalenterin. Meillä on ollut vaikka millaisia viersioita aiemmin, tänä vuonna tällainen "puu"!
Kalenteri löytyi Lidilistä, siinä piti itse kasata nuo pienet paperiset pussukat. Hauska idea ja kivan näköinen.
Sisältöä en vielä paljasta, jos vaikka kalenterin käyttäjät sattuisivat tätä lukemaan ;-D

Pussukat laitoin roikkumaan oksaan ja oksan laitoin isoon lasipulloon.

 Pussukat ovat sopivan kokoisia, sisään mahtuu juurikin jotain pientä ja kivaa!

Kalenteria voi myös käyttää uudelleen tulevina vuosina ;-D

Nyt sitten pitää yrittää saada myös teinit innostumaan aiheesta, ettei äiti ole ainoa, joka hihkuu innosta!!

****

Meillä juhlittiin oman perheen kesken eilen Miehen syntymäpäiviä, Mies tuli "miehen ikään".

Ajattelin tehdä hänelle/meille kakun. En tosiaankaan ole mikään leipuri-ässä, joten suunnittelin meneväni helpoimman kautta.

Ostin valmiin monikerroksisen kakkupohjan, piltti-hedelmäpurkkeja täyteeksi ja kondensoitua maitoa päälliseksi. Kaiken kruunuksi suklaarouhetta kakun pinnalle.

Tähän asti kaikki vielä hyvin, vaan mitä sitten kävikään...

...kakkupohja oli homeessa, joten kakusta ei tullut niin monikerroksinen.

Kondensoitu maito ei ollutkaan hetivalmista, vaan sitä piti keitellä, keitin sen pohjaan. 

Lasten mielestä se haisi ja maistui perunamuussille.

Piltti-purkit sentään olivat ihan käypiä.

Kasasin sitkeästi kakun ja päällimmäiseksi laitoin suklaarouhetta, joka tietenkin suli, kun kondensoitu maito-perunamuussi oli vielä lämmintä.

Jostain kumman syystä kuvat kakusta jäi ottamatta. Mies sen sijaan söi sitä kaksi palaa. Aika ässä ;-D

Sisustaja

Opinnot ja näyttötyöt takana.
Kiitettävin arvosanoin valmistunut uunituore Sisustaja-Rouva täällä!!

Olin kuvitellut loppurutistuksen olevan kauheampikin, ihan ok:han tuo oli. Ei paha ;-D

Nyt mietintämyssy päähän (tai on se jo hetken aikaa ollutkin) ja pohtimaan, mitä tästä eteenpäin. Miten hyödyntää uusia oppimiani asioita.

Sain muuten luvan näyttää lopputyökohteitani täällä blogissa, joten lisää luvassa kuvien kera!

Nyt taas -ja vielä- juhlimaan!!

Hip hei ja hurraa <3

Taidetta by Rva Kivitikka

Olen nirso taulujen suhteen. Mitkään perinteiset eivät käy, eikä julisteet tai printit tunnu omilta. Meillä onkin tekemiäni kivitauluja muutamalla seinällä, mutta yksi seinä oli vailla "jotain".
Idean tähän työhän sain, kun kävimme työporukalla Fiskarssissa ja näimme siellä näyttelyn "we love wood", aivan ihastuttava näyttely kokonaisuudessaan ja toki myös koko Fiskars!

Näistä lahoista laudanpätkistä, mitkä keräsin ulkoa, takapihaltamme, lähdin liikkeelle.

Maalaamiseen käytin jälleen Vintage-kalkkimaalia.

Tässä laudat maalattuina. Perusväreinä minulla oli valkoista, mustaa ja harmaata.

Niitä sekoitellen sain kaikki muut värit aikaiseksi. Ihana maali, kun eri sävyjä voi surutta sekoittaa keskenään!

 Ripauksen punaista jätin muistoksi yhden laudan nurkkaan, talomme on maalattu kyseisellä punaisella.
(Teos on livenä suht' suorassa, vaikka kuvassa näytääkin aivan muulta, taitaa kuvaaja olla vähän vinksallaan...)

 Iltavalossa..

 Salamalla....

 Toisesta suunnasta...

Ja edestä.

Haastava kuvattava näin pimeään aikaan, mutta eiköhän näistä edestä-takaa-oikealta-vasemmalta, saanut jonkinlaisen käsityksen idiksestä!

Lopputuloksesta tuli juurikin meidän "Kivitikkojen" näköinen, sopivan persoonallinen.

Samaisella Fiskars-kierroksella pääsin puhaltamaan lasia, ohessa tulos!!

Varokaa sarpanevat ja miinaäkkijyrkät, here I come!!!

Lipaston tuunaus

Pitkään olen miettinyt maalatakko vaiko ei....
Kyseessä on "apteekkarin lipasto", joka on ollut meillä puun värisenä pitkään.
Ystäväni testasi kalkkimaalia ja hurahdin siihen aivan täysin. Monesta blogista olen lukenut, että se on hyvää ja kivaa maalata, mutta sittenhän sen vasta tietää, kun pääsee itse kokeilemaan!

Tässä yllä valmis lopputulos.

Ja tästä lähdettiin liikkeelle.

Kertaalleen maalattuna.

Ja toiseen kertaan maalattuna.

Kulutettua nurkkaa. 

Pinta on mukavan mattainen, vaikka vahasin sen kertaalleen.

En halunut laittaa niitä perinteisiä vetimiä, joten käytin materiaalia, mitä sattui juuri sillä hetkellä olemaan jemmassa, viinipullon korkkeja! 

(Olen saanut viinipullon korkkeja lasitölkillisen ystävältäni, 

joten ihan tähän hätään en onneksi joutunut tyhjentämään tuota määrää viinipulloja....)

Ihana tuote!!

Samalla innolla maalasin myös tarjottimen ja kynttilänjalan.

Tässä vielä kertaalleen lopputulos, 

olen tyytyväinen ;-D

Ugh, olen maalannut!